Untitled Document

Tekstit: Terhi Oksanen

 

» Sopiiko aussi lemmikiksi lapsiperheeseen?
» Onko uroksien ja narttujen luonteissa eroa?
» Lähteekö aussista karvaa?
» Onko turkinhoito kovinkin työlästä?
» Voiko trimmauksen oppia tekemään itse?
» Onko aussi helppo kouluttaa?
» Kuinka pian pentu oppii sisäsiistiksi?
» Onko ausseilla paljon perinnöllisiä sairauksia?
» Meille ihan vaan kotikoira...?
» Mitä tarkoittaa sijoituskoira?
» Haukkuvatko aussit paljon?
» Onko aussista lenkkikaveriksi ?
» Mitä vikoja ausseissa on?
» Kuinka paljon aussinpentu maksaa?


 


» Sopiiko aussi lemmikiksi lapsiperheeseen?
Aussi on lapsirakas, se viihtyy lasten kanssa - lapset kun yleensä järjestävät kaikenlaista pientä puuhaa mihin voi nokkansa laittaa.
Ihan pienen lapsen kanssa saa varsinkin pentuaikana olla hyvin varovainen, sillä aussin pentu on hyvin pienikokoinen ja pieni lapsi voi ymmärtämättään vahingoittaa pentua.
Aussia, kuten mitään muutakaan koiraa ei kuitenkaan tule koskaan hankkia vain, koska "lapset niin toivovat koiraa". Päävastuu koiran hoidosta ja kasvatuksesta tulee aina olla vanhemmilla.


» Onko uroksien ja narttujen luonteissa eroa?
Uroksissa ja nartuissa ei ole luonteen puolesta suurempia eroja. Urokset saattavat olla hieman "kovapäisempiä" kuin nartut, mutta kaiken kaikkiaan tasaisempia luonteeltaan. Erot ovatkin lähinnä fyysisiä. Hiuksenhienot erot, jotka erottavat upeat persoonat toisistaan löytyvät yksilötasolla. Ei ole kahta täysin samanlaista. Kyseessä on hyvin sosiaalinen rotu ja onkin olemassa perheitä, joissa tiedän asustavan kuusikin leikkaamatonta aussiurosta sulassa sovussa saman katon alla.
Olipa koirasi sitten kumpaa sukupuolta hyvänsä, se tulee kasvattaa sosiaaliseksi, hyvätapaiseksi, yhteiskuntakelpoiseksi yksilöksi.


» Lähteekö aussista karvaa?
Ausseista ei juuri lähde karvaa. Koska niillä ei ole varsinaista karvanlähtöaikaa, täytyy sen turkki nyppiä, näin ollen suurin osa karvoista jää trimmajan huoleksi, eikä irtokarvoja juurikaan pyöri sohvalla ja lattioilla.
Mikään koira ei kuitenkaan ole täysin karvaamaton!


»
Onko turkinhoito kovinkin työlästä?
Aussin turkki on kohtuullisen helppohoitoinen. Olennaisena turkinhoitoon liittyy trimmaus, joka kotikoiralla tehdään noin kahdesti vuodessa. Näyttelykoirat trimmataan hieman useammin. Trimmaus tulee hoidattaa joko kasvattajan luona, joka opastaa kyllä tekemään ns. "kotitrimmin" itsekin tai vaihtoehtoisesti jollakulla aussiharrastajan suosittelemalla trimmaajalla.
Trimmaus ei ole aivan ilmaista. Ammattilaisen hyvin tehdystä työstä voi joutua pulittamaan jopa €50-70 per kerta.
Turkin perushoidoksi riittää kampaaminen silloin tällöin. Myös kynnet tulee leikata säännöllisesti. Aussin karkea karva hylkii likaa, joten shampoopesu pari kertaa vuodessa riittää. Kuraisen koiran voi huuhtaista pelkällä vedellä puhtaaksi.
Työlääksi turkinhoidon ja trimmauksen tekee se, jos koiraa ei ole pienestä pitäen opetettu käsittelyyn. On aikaa vievää trimmata takkuista tai erittäin likaista koiraa, toisaalta myös vastapestyn koiran trimmaus on hankalaa.
Joten, totuta koirasi seisomaan paikallaan turkkia hoidettaessa, älä pese sitä tai anna sen kastua ennen trimmiä ja pidä trimmausvälit kohtuullisina.


»
Voiko trimmauksen oppia tekemään itse?
Kotikoiran trimmaamiseen ei korkeakoulututkintoa tarvita. Kunnon välineet, luistamaton alusta miellyttävällä työkorkeudella ja puhdas, vaikkakaan ei vastapesty koira - Niillä pääsee jo pitkälle.

Kirjassaan Koirien trimmausopas, Raija Järvinen opastaa aussin trimmaukseen seuraavalla tavalla:

Päälaella oleva ”top-knot” on tunnusomainen rodulle. Kampaa päälaen karvat ja nypi varovasti pois pisimmät, jotta muodostuu ikään kuin myssy. Ohenna tarvittaessa silmän ulkoreunasta korvan juureen, ettei karva roiku poskilla liian raskaasti.
Korvat nypitään aina sormin. Kärkien tulisi muistuttaa mokkaa tai säämiskää. Nypi vain 1/3 kärkiosasta.
Nypi pisimmät silmien edessä roikkuvat karvat, mutta älä nypi liian lyhyeksi.
Nypi tai leikkaa kuononselkä niin, että karvat pitenevät vähitellen ja ylettyvät huulten yli. Nypi varovasti pisimmät karvat silmän ulkokulman alapuolelta korvan alapuoleen. Leuan alta ohennetaan varovasti.
Kauluskarvoitus tarvitsee sekin hieman harvennusta. Nypittäessä säännöllisesti pisimpiä kuolleita karvoja pois kaulus pysyy karkeana ja tukevana. Kaulus liittyy huomaamattomasti rungon karvapeitteeseen.
Selkäkarvat nypitään sormin, jotta ylälinjasta saadaan suora ja tasainen. Kyljet ja vatsanalus siistitään nyppimällä niin, että lyhyemmän ja pidemmän karvan ylimenot saadaan huomaamattomaksi.
Eturaajat nypitään asteittain lyhyemmiksi alas tassuja kohti. Takaraajat nypitään kinnernivelistä alaspäin melko lyhyiksi. Housukarvat siistitään nyppimällä. Ylimenojen tulisi olla huomaamattomat ja niiden tulisi muodostaa loiva kaari, joka ulottuu kinnernivelen alapuolelle korostaen polven kulmausta.
Häntä nypitään ja sen alapuoli siistitään ohennussaksilla. Peräpeili (hännän alapuoli) leikataan ohennussaksilla lyhyeksi ja tasoitetaan nyppien tai ohentamalla hännänjuuresta alaspäin niin, että karvat pitenevät tasaisesti reiden muun turkin pituiseksi. Leikkaa tassunpohjat ja pyöristä tassujen reunat. Aussilla tulee olla tiiviit ja korkeat kissantassut.


»
Onko aussi helppo kouluttaa?
Aussit oppivat asioita helposti - niin hyviä kuin huonojakin. Varsinainen kouluttaminen onkin sitten jo asia erikseen. Mahdotonta se ei missään nimessä ole, tästä todisteena jopa tottelevaisuusvalion arvoon yltäneitä ausseja.
Aussia ei voi pakottaa tekemään mitään, mitä se ei itse halua. Se pitää motivoida hyvin - tehdystä työstä kunnon palkka, mitä se kenelläkin on, on aussista kiinni.
Koiran tapakasvatus ja helpot tottelevaisuusharjoitukset aloitetaan jo pentuiässä, mutta pennulta ja nuorelta koiralta ei tule vaatia pitkää keskittymistä eikä ehdotonta tottelevaisuutta.
Yleensä syypää huonosti käyttäytyvälle koiralle löytyy sieltä narun toisesta päästä.


» Kuinka pian pentu oppii sisäsiistiksi?
Tähän on niin monta vastausta, kuin on koiriakin - sisäsiisteyden oppiminen on nimittäin hyvin yksilöllistä. Toisilta siihen menee kuukausia, toiset oppivat ihan "itsekseen". Hyvin paljon riippuu myös omistajan aktiivisuudesta opettaa koiraa. Tuskin minkään rotuinen koira on täysin sisäsiisti ennen puolen vuoden ikää.
Sisäsiisteyden opettelussa ajoitus on tärkeintä: pentu viedään nopeasti tarpeilleen aina kun se on herännyt, syönyt tai tulee levottomaksi. Sitä kehutaan heti, kun se on tehnyt tarpeensa oikeaan paikkaan.
Pennun on päästävä ulos noin 7—8 kertaa päivässä, aikuisen koiran vähintään kolmesti.


»
Onko ausseilla paljon perinnöllisiä sairauksia?
Australianterrieri on terve rotu. Ei ole ollenkaan erikoista, että aussi käy eläinlääkärillä vain hakemassa pakolliset rokotukset. Ausseilla kuitenkin on perinnöllisiä, vakaviakin sairauksia siinä missä muillakin roduilla.
Silmäsairauksista mainittakoon mm. harmaakaihi (HC), jota rodussamme esiintyy muutamia tapauksia. Jalostukseen käytettäviltä ausseilta tuleekin tutkia silmät ja polvet, eikä se "kotikoirillekaan" pahitteeksi ole. Polvet tutkitaan polvilumpion sijoiltaanmenon, patella luxation varalta. Ausseilla esiintyy myös pienten rotujen lonkkanivelsairautta Legg-Perthestä.
Näiden sairauksien lisäksi ausseilla on tavattu myös diabetestä, joitakin tapauksia epilepsiaa, sekä muutamia muita sairauksia.
Pentua ostaessasi varmista, että vanhemmilla on tutkitut silmät (tuloksena J1) ja polvet (joko 0/0 tai 1/1, jolloin toisella osapuolella tulisi olla tuloksena 0/0).
Kysy kasvattajalta sukutaulussa ilmenevistä sairausriskeistä.


»
Meille ihan vaan kotikoira...?

Jokaisen aussin tärkein tehtävä on olla perheensä seuralainen. Meillä "näyttelykoira" ja ns."kotikoira" ovat yksi ja sama asia. Koiramme ovat ensisijaisesti lemmikkejä, niiden kanssa harrastetaan muun muassa näyttelyitä.
Kaikki eivät näyttelyistä kuitenkaan pidä, eikä kaikkien toki tarvitsekaan pitää - On niin monia asioita, joita koiransa kanssa voi harrastaa.
Näyttelyt ovat olennainen osa kasvatustyötä, niissä kun itse kilpailutilanteen lisäksi "mitataan" myös sitä, miten kasvattaja on hommassaan onnistunut. Minulle on tärkeää saada omien havaintojeni lisäksi konkreettista tietoa kasvattamieni koirien laadusta, myös ulkonäön suhteen ja tätä varten ovat näyttelyt olemassa.
Kaikkien koirien kanssa ei näyttelyitäkään tarvitse harrastaa, mutta pentua hankkiessasi kerro toki toiveistasi ja suunnitelmistasi rehellisesti kasvattajalle.


» Mitä tarkoittaa sijoituskoira?

Sijoituskoira tarkoittaa kasvattajan omistamaa koiraa, joka asuu sijoitusperheen luona.
Kasvattajat sijoittavat koiria, sekä narttuja että uroksia, joita aikovat käyttää jalostukseen asumaan muualle, koska harvalla kasvattajalla on halua tai mahdollisuuksia pitää kotonaan suurta koiralaumaa.
Mahdollistaakseen kasvatustyön jatkumisen kasvattaja saattaa sijoittaa pentueen lupaavimmat yksilöt, joissain tapauksissa myös aikuinen tai vaikkapa ulkomailta tuotu koira voi asua sijoituskodissa. Sijoituskoirien avulla kasvattaja takaa kasvatustyönsä laadun, sillä sen turvaamiseksi hänellä on oltava käytössään riittävästi koiria, jotka mahdollistavat sen, että myös karsintaa voidaan suorittaa. Kaikkia koiria ei ole luotu jalostuskoiriksi.

Normaalitapauksessa sijoituskoiraa käytetään näyttelyissä, lisäksi sitä yleensä käytetään jalostukseen kasvattajan toimesta. Sijoitussopimus tarkoittaa kohtuullisen tiivistä yhteistyötä kasvattajan kanssa yleensä noin neljän vuoden ajan, tämän jälkeen koira siirtyy sijoitusperheen omistukseen.
Vastaanottajan tulee ymmärtää millaisia velvollisuuksia sijoituskoiran ottaminen tuo tullessaan. Sijoituskoira ei suinkaan ole "ilmainen koira", vaan se on jopa vaativampi kuin tavallinen, kotikoiraksi hankittu kaveri. Ilmaista koiraa kun ei ole olemassakaan.
Vaikka koiran saakin kotiin halvemmalla, koirasta aiheutuvat kulut ovat sen kotiin tulon jälkeen kuitenkin samaa luokkaa kuin ostetunkin koiran. Sijoituskoira saattaa kuitenkin olla ihanteellinen vaihtoehto näyttelyistä ja/tai koiran kasvatuksesta kiinnostuneelle ihmiselle.


» Haukkuvatko aussit paljon?
Terriereiksi aussit ovat mielestäni aika vähähaukkuisia, tosin yksilöitä ne ovat tässäkin asiassa. Meidän koiristamme yksi on aikamoisen äänekäs kaveri ja toinen taas hyvin harvoin avaa sanallista arkkuaan. Mekkalan ne kyllä järjestävät kun joku tulee.
Ennen muinoin ausseja käytettiin vahtikoirina, ei pelottamaan vieraita ulkoisella olemuksellaan, vaan sen tarkkaavaisuuden ansiosta. Aussin ansiosta kotiväki tiesi jo hyvissä ajoin tulevasta vaarasta ja vihollinen saatiin yllätettyä. Tänä päivänäkin hyvin moni aussi toimittaa ovikellon virkaa hienosti, se kertoo saapuvista vieraista jo kauan ennen kuin ovikello edes soi.
Muulloin aussit haukkuvat, siis ne jotka sitä harrastavat, lähinnä innostuessaan. Olen tosin törmännyt myös muutamaan "mykkään" yksilöön, jotka eivät juuri ääntä päästä, oli tilanne mikä hyvänsä.


»
Onko aussista lenkkikaveriksi?
Kyllä - aussi painaa lenkillä menemään etunenässä, eikä suinkaan ole se, joka ensimmäisenä tahtoo kotiin. Koira on luotu liikkumaan!
Toisaalta, vaikka aussit ovatkin aktiivisia lenkkeilijöitä, ne eivät kuitenkaan vaadi pitkiä lenkkejä päivittäin. Toiminnallisen ja liikkumisesta nauttivan aussin liikunnantarpeen voi satunnaisesti tyydyttää myös muilla keinoin. Esimerkiksi toisten koirien kanssa aussit yleensä intoutuvat juoksemaan hyvinkin paljon, jolloin varsinainen liikunnan tarve tulee tyydytettyä helposti. Sinun ei siis tarvitse olla himolenkkeilijä hankkiaksesi aussin, mutta aikuinen, lenkkeilyyn tottunut kaveri juosta jolkottaa kevyesti 10km lenkin.


»
Mitä vikoja ausseissa on?
Joku voisi vastata ettei mitään, mutta kuten tiedämme, kukaan ei ole täydellinen.
Joillekin ihmisille aussin energisyys voi olla kynnyskysymys. Toisten mielestä taas aussin tapa seurata omaa ihmistään herkeämättä saattaa olla rasittavaa. Jos nouset sohvalta, koirasikin nousee, ihan vaan katsoakseen mitä nyt tehdään? Jos siis etsit koiraa, joka ei saa kuulua eikä näkyä, mieti jotain toista rotua.

Joillakin ausseilla on taipumusta "kapinakusemiseen"; jos homma ei miellytä lasketaan lirut lattialle. Esimerkkinä vaikkapa tilanne, kun perhe on lähdössä yhdessä jonnekin ja koira luulee pääsevänsä mukaan, mutta jääkin yksin kotiin.
Joku voi laskea "viaksi" myös aussien metsästystaipumukset, varsinkin jos ei ole niistä ollut selvillä. Aussit on alunperin jalostettu rotta- ja käärmekoiriksi ja useimmissa ausseissa tämä ominaisuus näkyy vielä tänäkin päivänä; koti pysyy jyrsijä-vapaana ja pihapiirin kurret ja pupujussit saavat kyytiä.
Varsinaisia aussien "rodunomaisia heikkouksia" on aika vähän, muut viat johtuvat yleensä koiran kasvattamisen puutteesta ja löytyvät siis sieltä narun toisesta päästä.


» Kuinka paljon aussinpentu maksaa?
Koska Australianterriereille ei ole olemassa suositushintaa, voi jokainen kasvattaja päättää itse, minkä arvoisina pentujaan pitää. Rekisteröidyn australianterrierinpennun hinta on noin 1200euroa.


» Takaisin kirjastoon
» Takaisin Pentuja-sivulle